Discon kova iltapäivä: juttu2

D:n tarina jatkuu vielä tässä.

klo 14.02
D kättelee oppilaitaan päivän päätyttyä luokan ovella.
Päivä on ollut rasittava; pääkipu on tavallistakin keskiviikon iltapäiväkolotusta kovempi: lisäkipuna ohimoilla lainehtivat vielä viimeistä edellisen tunnin alussa sattuneen joukkotappelun jälkimainingit. Välitunnin kahvijuhlat olivat jääneet pitämättä: lyöjäisten selvittelyyn oli koko välikkö tärväytynyt. Verensokeri on laskenut - jo polvien tasalle.
Kahden riidoissa pitkään olleen pojan suusta kuulunut "hyvin on mennyt" kysymykseen päivän kulusta oli vähällä huojentaa D:n vointia aavistuksen. Mutta noin neljäntoista sekunnin kuluttua poikien lähdöstä, juoksee joukko tyttöjä D:n luokse:
- Nyt ne tappelee!
D harppaa muutamalla askeleella naulakoille. Ei VOI olla totta. Neljätoista sekuntia.
Alla oleva poika nauraa, päällä oleva itkee - ja lyö. Seisseisseisseisss!...
14.09
D ja poika joka nauroi istuvat opettajanhuoneen aulassa hetken puhumatta.
D:n hengitys on kiihtynyt, mutta adrenaliinin takia pääkipu ei tunnu.
- Onko sulla jotain sanottavaa?
- Ei
- Eikö?
- Nomäpotkasinsitä.
14.29
D istuu pöytänsä ääressä ja kirjoittaa toista täyttä sivua pojanjokanauroi reissuvihkoon.
-Meneeköhän vielä kauan? Poika kysyy varovasti.
-EI
Tuliko muuten läksyjä? Poika kysyy yht´äkkiä.
D nousee vihkon äärestä ja auttaa pojalle läksytarpeet reppuun.
14.32
Näkemiinnäkemiin.
14.59
D on tarkistanut oppilaiden kirjoituksia opettajanhuoneessa, koska lähestyvän tapaamisen takia ei kannattanut välillä lähteä kotiin. Päättää vielä monistaa huomisen matikan kokeet valmiiksi. Kaksipuolimonistusyritysten vihdoin onnistuttua D huomaa että kello on jo paljon.
15.07
D nousee autoonsa, jolla hän on poikkeuksellisesti liikkeellä tapaamisen takia. Reittivalinta on huono, niin kuin aina kiireessä. Olisiko sittenkin pitänyt ajaa keskussairaalan kautta?
D muistaa lukioaikaisen tyttöystävän "erolahjaksi" antamaa typerän kirjan Herra Murphystä: Jos kaikki on mennäkseen pieleen. Vittuilua, D muistaa ajatelleensa.
15.17
Liikenne takkuaa. Adrenaliini on jo haihtunut, eikä edes kahvia tullut juotua vihkoja tarkistaessa. D:n pääkipu on jalostunut kokonaisvaltaiseksi heikotuspahoinvoinniksi.
15.31
Tietyö. Eikötässäpitäisiollajokuliikennettäohjaamassa! Vihdoin jono liikkuu D:n suuntaan.
D kääntyy kioskin pihaan, ja ostaa ylihintaisen energiajuoman - toisen kerran elämässään.
Edellinen oli työvoimaviranomaisen puheillepääsyä odotellessa kesällä. D hörppää muutaman suullisen ja läikyttää auton oviverhoilulle saman verran laittaessaan purkkia juomatelineeseen.
15.38
D ehtii juuri ja juuri sovittuun tapaamiseen.
-Päivääpäivää!
Energiajuoma meinaa tulla ylös. Sydän tykyttää. D menee käymään vielä vessassa ennen istunnon alkamista.
D istuu pyöreän pöydän ympärillä kolmen naisen ja yhden miehen kanssa.
- Miksi sinä hait tätä paikkaa? Nainen kysyy.
No kun se oli auki, D ajattelee, mutta vastaa korrektisti.
16.38
D seisoo Alkon valkoviinihyllyn italialaisviinien kohdalla ja pohtii sopivaa valintaa jo hieman hellittävän paineen purkautumisen vauhdittajaksi, kun puhelin soi taskussa. Tuntematon numero.
-D. D vastaa puolitylysti.
-No Tuulikki tässä Huhtasuolta, terve. Oltiin tossa johtoryhmän kanssa yhtämielisiä sun valinnasta, ni ajattelin heti soittaa ettei tartte huomiseen odotella.
- No onpa mukava kuulla. Kiitos. D sanoo ilahtuneena.
Puhelun päätyttyä D siirtyy valkoviinien luota kuohujen hyllylle ja nappaa yhden - sopivan pienen pullon mukaan nopeasti pysähtymättä ja siirtyy kassalle.
16.43
-Pankilla kiitos
-Hei tämä viini meinaa jäädä, kassa huikkaa D:n perään joka on jo muutaman askelen päässä.
-Kiitos. Sain just duunin ja ostin lahjaks itelle tän, oon niin hypessä, että meinas unohtua.
D sanoo niin kuuluvasti että kassajonossa olevat kaksi 26-vuotiaan puheviestinnän tohtorin
näköistä tyylikästä blondia kuulevat. Hymyilevät niin kuin kassakin.
D tervehtii viimevuotisen oppilaan äitiä kädellä jossa pullo on ja hymyilee, vaikka muistaa juuri unohtaneensa antaa reissuvihkon pojallejokanauroi.