Syksyn värit - kävely

Syyslomasunnuntaiaamuna herättyäni huomasin lääkitykseni olevan lopussa. Apteekkiin. Mukaan otin kamerani aikomuksenani toteuttaa syksyn värit – kävely, jossa pyrkisin näkemään reittini Nenäinniemestä Kuokkalan keskustaan jotenkin uusin silmin. Olen harrastanut valokuvausta parikymmentä vuotta – joskin perhealbumiote on hallinnut tekemisiäni viime vuodet. Digikamerani patterit olivat lopussa, joten kuvajaisia ottaisin paluumatkalta, hankittuani uudet paristot Kuokkalasta. Digiaikaan siirtyminen on minusta hyvä. Liian paljon aikaa minäkin ehdin viettää pimiöissä kehittämässä, kiinnittämässä ja vedostamassa. Nyt kaikki on huomattavan yksinkertaista tuohon työlääseen puuhaamiseen verraten; nyt kuvankäsittelyohjelmalla saa aikaan parilla klikkauksella sen mihin ennen saattoi vierähtää tuntikausia – eikä tulos sittenkään ollut tyydyttävä. Kuokkalaan saavuttuani totesin lähiapteekkini olevan kiinni sunnuntaisin, joten lenkkini piteni aina kaupungin keskustaan saakka. Mikäs siinä. Tulisipa kunnon lenkki ennen aamu-uintia – jos nyt vielä aamun nimissä takaisin ehtisin. Apteekkiin päästyäni saan kuulla farmaseutilta reseptini vanhentuneen – pari viikkoa sitten. Ei se mitään. Kioskille paristoja ostamaan. Silmät auki ja kotimatkalle. Kiinnostavimmat näkymät löytyivät kun painoin katseeni alas, vaikka en pää painuksissa kulkenutkaan… Kuvat on kuvattu Asemakadulla, Vapaudenkadulla, Siltakadulla, Polttolinjalla ja Pohjantiellä , matkalla kotiin keskustasta.