Heikin blogi

Syskyn värit: kuvajaiset 1

2006-10-18T13:18:00.000-07:00

Syksyn värit ovat: punainen (Nikolainkulman kongi)
Edelleen punainen (Asemakatu)
Musta ja harmaa (Nikolainkulma)
Ruskea (Asemakatu)
Edelleen ruskea (Asemakatu)
Sininen (Asemakatu)
Keltainen (Vapaudenkatu)
Valkoinen (Vapaudenkatu)
Taaskin keltainen (Tuubi)
Punainen (Vapaudenkatu)

Oranssi (Satamakatu)
Vihreä (Satamakatu)
Pinkki (Satamakatu)
Kelatinen (Sillanpää)
Keltaruskea (Kakkospesänkatu)
Ruskea (Kuokkalan silta)
Sunburst;Living on the edge (Polttolinja)
Viheriä (Polttolinja)

Oranssi (Kakkospesänkatu)

Keltainen (Pohjanlahdentie)
Sininen (Pohjanlahdentien takana)

Syksyn värit - kävely

2006-10-18T11:56:00.000-07:00

Syyslomasunnuntaiaamuna herättyäni huomasin lääkitykseni olevan lopussa. Apteekkiin. Mukaan otin kamerani aikomuksenani toteuttaa syksyn värit – kävely, jossa pyrkisin näkemään reittini Nenäinniemestä Kuokkalan keskustaan jotenkin uusin silmin. Olen harrastanut valokuvausta parikymmentä vuotta – joskin perhealbumiote on hallinnut tekemisiäni viime vuodet. Digikamerani patterit olivat lopussa, joten kuvajaisia ottaisin paluumatkalta, hankittuani uudet paristot Kuokkalasta. Digiaikaan siirtyminen on minusta hyvä. Liian paljon aikaa minäkin ehdin viettää pimiöissä kehittämässä, kiinnittämässä ja vedostamassa. Nyt kaikki on huomattavan yksinkertaista tuohon työlääseen puuhaamiseen verraten; nyt kuvankäsittelyohjelmalla saa aikaan parilla klikkauksella sen mihin ennen saattoi vierähtää tuntikausia – eikä tulos sittenkään ollut tyydyttävä. Kuokkalaan saavuttuani totesin lähiapteekkini olevan kiinni sunnuntaisin, joten lenkkini piteni aina kaupungin keskustaan saakka. Mikäs siinä. Tulisipa kunnon lenkki ennen aamu-uintia – jos nyt vielä aamun nimissä takaisin ehtisin. Apteekkiin päästyäni saan kuulla farmaseutilta reseptini vanhentuneen – pari viikkoa sitten. Ei se mitään. Kioskille paristoja ostamaan. Silmät auki ja kotimatkalle. Kiinnostavimmat näkymät löytyivät kun painoin katseeni alas, vaikka en pää painuksissa kulkenutkaan… Kuvat on kuvattu Asemakadulla, Vapaudenkadulla, Siltakadulla, Polttolinjalla ja Pohjantiellä , matkalla kotiin keskustasta.

D vastaa kaimalleen tarkoitettuun puheluun: juttu5

2006-10-11T08:47:00.000-07:00

D oli ollut edellisenä iltana tanssisali Lutakossa katsomassa von Hertzen Brothers nimisen erinomaisen yhtyeen keikkaa, ja nukkuu harvinaisen pitkään; vasta kello puoli kymmenen seutuhin hän herää koiran ulvontaan, jonka aiheuttajana oli pöydällä tärisevä matkapuhelin (mobile telephone).
D kapuaa portaat alas ja vastaa:

- D Heikkinen.

- No Voutilais Pera tässä, vielähän sä muistat? kysyy möreähkö ja humalainen miehen ääni.

- No joo, kuule, mä oon kyllä D Heikkinen, mutta en se sama, jota sä tavottelet. D kertoo hämmentymättä, sillä vuosien saatossa hän on tottunut vastaamaan täyskaimalleen tarkoitettuihin puheluihin, ja jatkaa:

- Sä tarkotit soittaa sille vahtimestari tai ravintolapoke D Heikkiselle – mä oon opettaja.

- Joo kuule se Deen enohan kuoli tässä ihan vasta jokauaikasitten… semmosta se on.

- Ai jaa, D myötäilee. Oliko vanhaki mies?

-Se on se Dee reilu mies, möreäääninen jatkaa, kerran tässä – on siitä jo aikaa – oltiin Maakunnassa keikalla, Dee oli sillon baarimestarina siellä, ni mulla oli ääni ihan piipussa. Joku flunssan alku siinä olikosesyksy. Ni se Dee toi mulle kaks rommitotia – ja keikkahan hoidettiin. Ja Dee sano vaan, että talo tarjoo…

- Sä oot siis laulumiehiä? D kysyy.

- Noo aina sitä pitää jotaki yrittää… sellaistaa elämää oon…, Voutilainen laulaa näytteen.

- No okse tämä sun Dees myös musiikkimiehiä? D kysyy.

- Sillon vene. Semmonen melko isohan se on se Deen paatti, Voutilainen vastaa piittaamatta kysymyksestä.

- Joo mä tiesinki siitä venestä: joku yritti ostaa sitä MULTA kerran. Mutten myyny. D pilaillee, ja jatkaa: mullahan si sillon ollu venettä itelläni.

- Nythän mä oon ollu jo jonku vuoden selluhommissa…ja laulaa taas: sseellaistaa elämää oonn…

- Joo joo, vai niin, mähän oon opettaja, D kertoo puolestaan ja kysyy:

- Oot tainnu olla vähän viihteellä?

- Noo sellaista elämää oon, laulaa möreä ääni taas.

- Ethän vaan Kari Tapion kanssa ollu? D utelee.

- No en – nyt, mutta kerran Levillä kyllä otettiin Karin kanssa. Se on hieno laulaja – ja mies se Kari…

- No onhan se, oikeen miesten mies. D komppaa.

- Haahhaaa … just hyvin sanottu, Pera on samoilla linjoilla.

- No kuule, mä taidan tästä lähtee aamu-uinnille, kello on jo puol kymmenen. Hyvät jututhan tässä saatiin. Ja kerro sille Deelle kaimalta terveisiä. Mä aina lähetän sille nykyään terveisiä, siilonku sen puhelut tulee mulle. D lopettelee.

- Joo… no hyvää viikonloppua sulle vaan…sssellaista eeläämä oon …

D juttelee tuntemattomalle kassajonossa: juttu 4

2006-10-05T10:56:00.000-07:00

D seisoskelee marketin jonossa ennen Alkoon menoa tultuaan työpaikkahaastattelusta.

Ostoksina kädessä leipää, tomaatteja, perunoita ja keittiörättejä. Marketistahan tuollaista kokoelmaa ei kannattaisi ostaa – ellei sitten satu erityisesti pitämään puolimaratomista hyllyrivien välissä. Etsi ja löydä. Vaella kassoille.

Iltapäivällä marketissa on vähiten asiakkaita – ja kassoja. Ja siispä jonot ovat samaa luokkaa kuin joulunaluspäivinä. Jonossa ehtii kyllä miettiä suklaapatukoiden tai ksylitolipurkan tarvetta.

Ja lööpit. Jonossa D haastaa takanaan jonottavan vanhemman herrasmiehen keskusteluun:

- Siinä on otsikoissa kaksi konfliktia yhtä isolla. D aloittaa.

- Joo. Nii ? Viiksiniekka havahtuu. Kuka puhuu?

- Tai ei sentään yhtä isolla. Toinen on tärkeempi.

- Ai niinku ...? Viiksi mumisee.

- Nii että Teemu Selänteen jätevesistä naapurustossa syntynyt jupakka on tietysti tärkeempi. D huomauttaa.

- Nii. Thaimaan lomasesonki ei oo vielä alkanu, viiksimies tulee mukaan.

- Joo-o. Hyvinhän ne on asiat meillä. Teemun paskavedet nousee Thaimaan sotilasvallankaappauksen ohi. Iltapäivälehden lööpissä. Parilla sentillä.

- Nythän se on kovasti täkäläisessä sanomalehdessä puhuttanut tuo koululaisten käytös linja-autossa, D jatkaa saatuaan puhekaverin. Viittaa Tikan koululaisten busiikäyttäytymättömyysjupakkaan. Väistökouluun kyydityt pikkuoppilaat olivat uutuuden huumassa innostuneet kokeilemaan seisnappia ihan liikaa.

- Joo, käytöstavat ei oo enää kunniassa, D huomaa viiksekkään on paikallisen tilaajaksi

- No siinä musta kyllä bussikuski ei oikeen osannu toimia. Olis vaan opastanu lapsia; ei saa painella nappia muutaku jos jää pois. D koettaa, eikä paljasta, että on juuri noiden lapsosten viimevuotinen pedagogi. Ja ihan samaa tossa Asem-kokous”mellakassa.” Muutama lukiopoika oli vähän mieltään osoittanut, ni jo poliisi pamputtaa ja ottaa kiinni – ja kusettaa housuun. Ei päästäneet vessassa käymään.

Mun mielestä ihan ylireagointia kummassakin asiassa. D provosoi vähän.

- No kyllä bussikuskit kovassa paineessa joutuu hommia tekemään, viiksiherra puolustaa, ja jatkaa;

- Ja sama se on poliisilla. Eihän siinä oo varaa päästää häiriköimään kokouksen aikaan. Asemin..

- Seitsemän kuusikymmentä, kassa pyytää..

- No onhan se niinki, mutta…D yrittää..

- Seitsemän kuusikymmentä, kiitos.

- Aijoo, sori meinas juttu tossa jäädä päälle. D liennyttää huomattuaan jatkaneensa juttelua oman maksuvuoron aikana kaikessa rauhassa.

D päättää mennä vielä Alkoon ostamaan pienen pullollisen valkoviiniä rasittavan päivän lohduksi, ja miettii samalla. Niinhän sitä tapahtuu ylireagointeja nopeissa tilanteissa itse kellekin. Poikajokanauroi oli lausunut, että onneksi tuo ope ei oo enää kauaa, kun oli joutunut ruokailemaan luokasta ruokalaan – D muistaa. Liian vähästä, D:n omastakin mielestä. Bussikuskimellakkapoliisiopettaja, D lausuu itsekseen.

D auttaa: juttu3

2006-10-03T11:14:00.000-07:00

D kyytii tytärtään ja tämän kahta samanikäistä -13 v. - kaveria autolla striittiin (street dance).

-Hei ootteko kuullu tämmösestä? Onks teillä ollu rockin historiassa tää jo?

D kysyy arvaten, että tytär ärsyyntyy, ja laittaa levyn soittimeen. Rummuttaa rattiin ja laulaa mukana; ai ou lets gou, ai ou lets go, tei aa foomin in ö streit lain, tei aa gouin truu a tait vind, tö kids aa luusing tei maind - BLITSKRIIK BOP!!!

-Iskää! Kunnolla nyt! Lopeta! Voitko olla niin ku...

-...Oma itteni - voin..suut tem in tö bäk nau... Plitskriik BoP!

-Vähänkö sä oot nolo!

- No täähän on ihan perusjuttua. D antaa leyn kannen takapenkin tytöille.

-Tää oli sillon, ku mä olin teiän ikänen. Emmä kyllä sillon paljo tätä kuunnellu.

-Laita pois jo!

-Nää on kuule sen teijjän Griin Dein oppi-isiä: jos Ramonesia ei ois ollu, ni ei ois nyt Green Daytä.

- Se on ihan sama niiku historiassa muutenki: pitää tuntea menneisyys, jotta ymmärtäis nykyisyyttä paremmin. D valistaa.

Tytär laittaa radion NRJ:n . D laittaa Grooven. Tytär vaihtaa takaisin.

Toi oli ihan samaa musaa tossa gruuvilla, ku mitä tekin kuuntelette. Jos se ois tullu NRJ:ltä, ni se ois ollu teistä ihan ookoo.

-Joopa. Jotain ihmediscoo.

-Discoo joo ...hei, ooko mä kertonu teille yhen välituntijutun? Ku yks poika sano mulle, että disco on kuollu.?

-Et

D kertoo jutun...

-Se sama poika tuli just yks aamu kouluun, ku mä menin autolla ja mulla soi just Massive Attack- oikein kovat bassot. Se poika näytti peukkua alaspäin. Mä menin sitten sen luo, ja kysyin, että katoitko eilen hyvän ohjelman teeveestä. Metallicasta kertovan dokumentin. Ni se poika sano ihmeissään, että jo on ihme että disko kattoo Metallicaa. No mä sille, että pitää olla laaja-alainen, ettenmä mikään rajottunu oo.

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^

-Olkaa hyvät kyydistä.

-Kiitti

-Muista käydä kiinalaisessa sitte. tytär muistuttaa.

Tyttärellä on synttärit, ja tarjoaa illalla kavereille kiinalaista ruokaa.

D on kuluttanut aikaansa kaupungilla mm puhelimeen puhuen - välillä ei taaskaan kannata mennä kotiin.

D tekee tilauksen valmiiksi kiinalaisessa ravintolassa. Tulisi hakemaan vajaan tunnin kuluttua, koska synttärivieraat tulevat silloin. Aikaa pitää taas vähän kuluttaa ja D päättää käydä Galleria Harmoniassa näyttelyä katsomassa.

Väinönkadulla kadulla horjuu verryttelyasuinen mies.

D muistaa vanhan olympiafilmin, jossa murtomaajuoksija tai maratoonari horjuu maaliin samaan tapaan.

Mies yrittää puhua vastaantulijoille, jotka kiertävät tämän kaukaa ja lisäävät vauhtiaan.

D huomaa lähemmäs tultuaan, että mies ei ole lenkillä. Hän on voimakkaasti juovuksissa. Verryttelyasu - sinänsä siisti - sekä Adidaksen huippujuoksukengät eivät sovi humalaiseen yleisilmeeseen .

Mies voisi olla jossain luontaistuotemainoksessa tai eläkeläislehdessä - kaksi ja puoli promillea selvempänä; "Reippaillen luontoon!" Tai jossainviagrajutussa: "Elin tasoni nousi kattoon."

-Hei voitshä shoittaa mulle thaksin? Ettei pollisi veish; mä haluan kodiin.? Maratoonari kysyy.
-Ookoo, onhanse kivempi kotona olla. Tiedätsä numeron?
-Eeeeh.
-Mä käyn kysyy tosta veikkauksesta, oota tässä.

D kysyy veikkaustoimiston kassalta. D päättelee, ettei ole ensimmäinen taksin kysyjä, koska kassa luettelee nopeasti numeron heti kysymyksen kuultuaan.

D soittaa taksin.

Maratoonari horjuu D:n vierellä.

-Missä sä asut?

-Loohikosshkella.

-Tuleeko usein käytyä viihteellä?

-Kerran khuussa.

-Onko kauan kestäny nyt?

-Khaks päivää.

-Otatko shä ushein?

- Enpä kyllä. Tulee paha olo, jos liikaa ottaa.

- Nii she tulee mullekii.

-No sullon huomenna kova päivä. Mitäs vaimo, ku sä otat?

- Mullon hyvä vaimo. Antoo rhahaakin...

-Onko lapsia?

-Jusst nuorrin lähti maailmalle...

-Arvaa kenen kans ryypättiin.?

-Noo. .Nykäsen?

- Eiii-ii . maratoonari huiskaisee kädellään. Karri Tapion. Shiinon hieno mies. Shoon mun idoli. ..juotiin yhessä.

-Tunnetsä sen ennestään?

-E

-Niiku lenkillä ollessa tutustuit, D veistelee.Sehän on ihan hyvä kantrilaulaja, vaikka än äs oikeat kantrihemmot ei sitä minään pidäkään...

-She laulo mulle shen myrsskyn jälkeen .Karri sano mulle, että sä oot miesten mies-ja .mä sanoin Karille, että shä oot miesten mies.

-Mulle joku sano joskus, että mä oon naistenmies, D valehtelee -draaman takia.

Maratoonari naurahtaa. noo .nii...

D huomaa viidentoista vuoden takaisen opiskelukaverin lähestyvän katua alas.

-Miisaa moi, D yrittää, mutta Miisa kiertää ja kiihdyttää askeliaan sivuilleen vilkaisematta.

-Miisukka hei! Minä tässä.

- Ai D. Terve. Miisa sanoo ja vilkaisee epäilevästi maratoonaria.

- No tää ei varsinaisesti oo mun kavereita. Soitin sille taksin, ku ei oo tässä kiirettä.

- Ai minä että mitä sakkia.Miisa nauraa. Autoit miestä mäessä niiku...

-No mitä sulle?

Työt ja työn saamiset siinä vaihdetaan. Moimoi. Miisa jatkaa matkaa.

-Kuule... shä oot hyyvvä ihminen.

- Noo . kiitoskiitos. Hei tuolta toi sun pirssis tulee. D viittaa taksille.

- Jätä se ens kuun lenkki kapungille väliin. Meet pururadalle.eikö?

- Niin pitäish.

- Tässois sulle asiakas, D sanoo taksikuskille, joka nyökkää, mutta ei hymyile.

D kääntyy takaisin kiinalaiseen, koska galleria sulkee ovensa juuri nyt.

Discon kova iltapäivä: juttu2

2006-10-03T11:02:00.000-07:00

D:n tarina jatkuu vielä tässä.

klo 14.02
D kättelee oppilaitaan päivän päätyttyä luokan ovella.
Päivä on ollut rasittava; pääkipu on tavallistakin keskiviikon iltapäiväkolotusta kovempi: lisäkipuna ohimoilla lainehtivat vielä viimeistä edellisen tunnin alussa sattuneen joukkotappelun jälkimainingit. Välitunnin kahvijuhlat olivat jääneet pitämättä: lyöjäisten selvittelyyn oli koko välikkö tärväytynyt. Verensokeri on laskenut - jo polvien tasalle.
Kahden riidoissa pitkään olleen pojan suusta kuulunut "hyvin on mennyt" kysymykseen päivän kulusta oli vähällä huojentaa D:n vointia aavistuksen. Mutta noin neljäntoista sekunnin kuluttua poikien lähdöstä, juoksee joukko tyttöjä D:n luokse:
- Nyt ne tappelee!
D harppaa muutamalla askeleella naulakoille. Ei VOI olla totta. Neljätoista sekuntia.
Alla oleva poika nauraa, päällä oleva itkee - ja lyö. Seisseisseisseisss!...
14.09
D ja poika joka nauroi istuvat opettajanhuoneen aulassa hetken puhumatta.
D:n hengitys on kiihtynyt, mutta adrenaliinin takia pääkipu ei tunnu.
- Onko sulla jotain sanottavaa?
- Ei
- Eikö?
- Nomäpotkasinsitä.
14.29
D istuu pöytänsä ääressä ja kirjoittaa toista täyttä sivua pojanjokanauroi reissuvihkoon.
-Meneeköhän vielä kauan? Poika kysyy varovasti.
-EI
Tuliko muuten läksyjä? Poika kysyy yht´äkkiä.
D nousee vihkon äärestä ja auttaa pojalle läksytarpeet reppuun.
14.32
Näkemiinnäkemiin.
14.59
D on tarkistanut oppilaiden kirjoituksia opettajanhuoneessa, koska lähestyvän tapaamisen takia ei kannattanut välillä lähteä kotiin. Päättää vielä monistaa huomisen matikan kokeet valmiiksi. Kaksipuolimonistusyritysten vihdoin onnistuttua D huomaa että kello on jo paljon.
15.07
D nousee autoonsa, jolla hän on poikkeuksellisesti liikkeellä tapaamisen takia. Reittivalinta on huono, niin kuin aina kiireessä. Olisiko sittenkin pitänyt ajaa keskussairaalan kautta?
D muistaa lukioaikaisen tyttöystävän "erolahjaksi" antamaa typerän kirjan Herra Murphystä: Jos kaikki on mennäkseen pieleen. Vittuilua, D muistaa ajatelleensa.
15.17
Liikenne takkuaa. Adrenaliini on jo haihtunut, eikä edes kahvia tullut juotua vihkoja tarkistaessa. D:n pääkipu on jalostunut kokonaisvaltaiseksi heikotuspahoinvoinniksi.
15.31
Tietyö. Eikötässäpitäisiollajokuliikennettäohjaamassa! Vihdoin jono liikkuu D:n suuntaan.
D kääntyy kioskin pihaan, ja ostaa ylihintaisen energiajuoman - toisen kerran elämässään.
Edellinen oli työvoimaviranomaisen puheillepääsyä odotellessa kesällä. D hörppää muutaman suullisen ja läikyttää auton oviverhoilulle saman verran laittaessaan purkkia juomatelineeseen.
15.38
D ehtii juuri ja juuri sovittuun tapaamiseen.
-Päivääpäivää!
Energiajuoma meinaa tulla ylös. Sydän tykyttää. D menee käymään vielä vessassa ennen istunnon alkamista.
D istuu pyöreän pöydän ympärillä kolmen naisen ja yhden miehen kanssa.
- Miksi sinä hait tätä paikkaa? Nainen kysyy.
No kun se oli auki, D ajattelee, mutta vastaa korrektisti.
16.38
D seisoo Alkon valkoviinihyllyn italialaisviinien kohdalla ja pohtii sopivaa valintaa jo hieman hellittävän paineen purkautumisen vauhdittajaksi, kun puhelin soi taskussa. Tuntematon numero.
-D. D vastaa puolitylysti.
-No Tuulikki tässä Huhtasuolta, terve. Oltiin tossa johtoryhmän kanssa yhtämielisiä sun valinnasta, ni ajattelin heti soittaa ettei tartte huomiseen odotella.
- No onpa mukava kuulla. Kiitos. D sanoo ilahtuneena.
Puhelun päätyttyä D siirtyy valkoviinien luota kuohujen hyllylle ja nappaa yhden - sopivan pienen pullon mukaan nopeasti pysähtymättä ja siirtyy kassalle.
16.43
-Pankilla kiitos
-Hei tämä viini meinaa jäädä, kassa huikkaa D:n perään joka on jo muutaman askelen päässä.
-Kiitos. Sain just duunin ja ostin lahjaks itelle tän, oon niin hypessä, että meinas unohtua.
D sanoo niin kuuluvasti että kassajonossa olevat kaksi 26-vuotiaan puheviestinnän tohtorin
näköistä tyylikästä blondia kuulevat. Hymyilevät niin kuin kassakin.
D tervehtii viimevuotisen oppilaan äitiä kädellä jossa pullo on ja hymyilee, vaikka muistaa juuri unohtaneensa antaa reissuvihkon pojallejokanauroi.

Disco on kuollu: juttu1

2006-10-03T10:45:00.000-07:00

Ope seisoskelee pihamaalla siinä vähän omissa
ajatuksissaan.

Oppilas, 6. lk poika, lippalakkipäinen, harvinaisen kookas alakoululainen: Disco on kuollu.

Ope (havahtuu sanoikosejotain): Ai mitä ...?

Oppilas: Disco on kuollu.

Ope: Ai mitä... mulleko?...oonko mä jotenki "disco?"

Oppilas: Joo, tuo afro... Ja näkee sen paidastaki ... niin
ja kengistä... ja tästäkin (osoittaa alahuulensa alle tarkoittaen leukapartaa).

Ope (nyt sytyttää, hymyillen): ... Ai niinkö?

Ope: Kuunteletko sä musaa? Mistä sä tykkäät?

Oppilas: Metallia.

Ope: Mitäs bändejä niitä onkaan?

Oppilas: Metallica... Iron Maiden...

Kello soi ja ope lähtee hymyillen sisälle, vaikka
huomaa juuri olleensa väärään aikaan välkkävalvonnassa .

Tunnistatko kukan? Yritä arvata!

2006-10-02T11:48:00.000-07:00

Olen ollut aina kiinnostunut idän filosofiasta, kongfutsen ajatuksista semminkin kuin se kiteytyy ajatuksessa
"Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito - eikä sekään
ole niin kovin tärkeää."
Istutin siemenen keväällä. Kastelin,
ja katso: syksyllä kukka. N. 2-3cm.
Kysyn sinulta mikä laji? Tietäjille - ja joillekin tietämättömillekin tarjoan lasillisen viiniä.